Standardit

Hengityksensuojauksen standardit

Hengityksensuojaimia tarvitaan, kun ilman epäpuhtauksia ei saada riittävästi vähennettyä hengitysvyöhykkeeltä muilla toimenpiteillä. Yleisimpiä ilman epäpuhtauksia, joita vastaan tarvitaan suojaimia, ovat puu-, metalli- ja mineraalipöly, hitsaushuurut, kemikaalihöyryt, kaasut, valkuaisaineet ja mikrobit. Mikrobeja ovat muun muassa virukset, bakteerit ja mikroskooppiset sienet, hiivat, kasvit ja eläimet. Hapenpuute on yleinen eloperäistä ainetta sisältävissä säiliöissä ja muissa suljetuissa tiloissa sekä suojakaasuja käyttävässä teollisuudessa.

Kun hengityksensuojain on päätetty hankkia, valitaan suojain, joka on riittävän tehokas ja joka soveltuu työntekijälle sekä työhön ja sen ympäristöön. Tarkistetaan myös suojaimen istuvuus ja tehokkuus käytettäessä muita suojaimia, vaatetusta ja silmälaseja.

Suodatinsuojaimia voidaan käyttää, jos on olemassa suodatin, johon ilman epäpuhtaudet suodattuvat. Eri kemikaaleille soveltuvista suodattimista saa tietoa muun muassa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista, Onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden sivustolta sekä suojainvalmistajien edustajilta.

Suodatinsuojaimia ovat:

suodattava puolinaamari
suojanaamari yhdistettynä suodattimen tai suodattimien kanssa
puhallinlaitteella varustetut suodatinsuojaimet.

Kun tarvitaan hyvin tehokkaita suojaimia tai suojaimia, jotka suojaavat myös aineilta, jotka eivät suodatu suodattimiin, valitaan eristävät hengityksensuojaimet eli hengityslaitteet. Jos ympäröivän ilman happipitoisuus on alle 17 prosenttia, tulee käyttää eristävää hengityksensuojainta. Hengityslaitteet tuottavat hengityskelpoista kaasua kasvo-osan sisään letkulla säiliöstä, joka voi olla myös kannettava.

Laitetyyppejä ovat:

paineilmaletkulaitteet
kannettavat laitteet
raitisilmalaitteet.

Henkilönsuojainten valinnassa on huomioitava suojaimen istuvuus käyttäjälle, käyttäjän terveydentila ja ergonomia.

Suojanaamarin on istuttava kasvoilla täysin tiiviisti. Muutoin suojain ei suojaa. Käyttäjät havaitsevat suojainten reunavuotoja yleensä melko heikosti. Suojanaamarien käyttäjille tulisi tehdä tiiviystestit, joilla varmistetaan, että suojain istuu kasvoilla. Asbestipurkutyössä tiiviystestit ovat lakisääteisiä.

Selvitä suojainvalintaa varten työssä tarvittava liikkumisvapaus ja näkökenttä, tarvittavan puheyhteyden toimivuus sekä palo- ja räjähdysvaara sekä mahdollinen hapen puute.

Hengityksensuojainten huolto ja puhdistus

Suojaimilla on käyttöohje, jonka mukaisesti suojain on huollettava ja puhdistettava. Jos suojainta ei huolleta käyttöohjeen mukaisesti, valmistaja ei vastaa suojaimen tehokkuudesta suojata käyttäjää. Jos suojaimella ei ole huollon ja puhdistuksen ohjetta, sitä ei ole tarkoitettu huollettavaksi ja puhdistettavaksi. Käyttöohjeen mukaisen käytön jälkeen suojain on tällöin vaihdettava uuteen.

Varmista menettelyt, joilla suojain on käytön jälkeen käyttökunnossa, jos se otetaan uudelleen käyttöön.
Tarkista hengityslaitteet ja suodatinsuojaimet jokaisen käyttökerran jälkeen (liittimet, letkut, hihnat, suodattimen käyttöaika).
Paineilmalaitteiden ilmalle tulee olla tarkastus, jolla varmistetaan, että ilma on hengityskelpoista.
Suodatinsuojainten suodattimien vaihdolle on oltava selkeä ohjeistus, jonka toteutumista on valvottava.
Puhallinlaitteiden akkujen toimivuus on tarkastettava, kun akut ikääntyvät. Akuista ei saa loppua virta kesken työn.
Varmista suojainyhdistelmissä varaosien yhteensopivuus. Osien tulee olla saman valmistajan tyyppihyväksyttyjä ja suojainyhdistelmään kuuluvia varaosia.
Suodattimet on vaihdettava välittömästi, jos kemikaalin haju tai maku tulee läpi tai niiden hengitysvastus kasvaa. Suodattimien käyttöaika on arvioitava erityisen huolellisesti, jos kemikaali ei haise turvallisessa pitoisuudessa. Jos suodattimen käyttöikää ei voi arvioida hajun perusteella, on turvallisempaa hankkia eristävä hengityslaite. OVA-ohjeissa on mainittu kemikaalin hajukynnys.

Hengityksensuojaimia säätelee EU:ssa henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425, ja niiden on oltava CE-merkittyjä. Standardit määrittävät suojainten rakenteen, suodatustehon ja testausmenetelmät. Eurooppalaiset EN-standardit jaetaan pääsääntöisesti hiukkassuojaimiin, kaasusuodattimiin, naamariosiin ja puhallinlaitteisiin.

Suojaimen säilytys

Valmistajan ohjeita on noudatettava, jotta varmistutaan suojaimen tehokkuudesta käytössä.
Suojaimilla on tärkeää olla omat säilytyspaikat puhtaassa ja kuivassa tilassa, altistumisalueen ulkopuolella.
Puhallinsuojaimilla tulee olla latauspisteensä esimerkiksi säilytystilojen yhteydessä.

Tärkeimmät EN-standardit

EN 149: Hiukkasilta suojaavat suodattavat puolimaskit (FFP-luokat).
EN 143: Erilliset hiukkassuodattimet puolimaskeihin ja kokomaskeihin.
EN 14387: Kaasu- ja yhdistelmäsuodattimet.
EN 140: Puolinaamarit.
EN 136: Kokonaamarit.
EN 12941: Moottoroidut puhallinlaitteet kypärällä tai hupulla varustettuna.
EN 14594: Jatkuvan ilmanvirran paineilmalaitteet.

Hiukkassuojaimet (EN 149 & EN 143)

Hiukkassuojaimet suojaavat pölyiltä, sumuilta, aerosoleilta ja mikrobeilta. Suodatusteho jakautuu kolmeen luokkaan:

Luokka	Minimi suodatustehokkuus	Tyypillinen käyttökohde
FFP1 / P1	80 % ilmassa olevista hiukkasista	Karkea pöly, hionta
FFP2 / P2	94 % ilmassa olevista hiukkasista	Katupöly, bakteerit, virukset
FFP3 / P3	99 % ilmassa olevista hiukkasista	Asbesti, homeitiöt, hienojakoiset aerosolit

Kaasusuodattimet (EN 14387)

Kaasusuodattimet tunnistetaan kirjain- ja värikoodeista, jotka ilmaisevat kohdeturvan:

A (Ruskea): Orgaaniset kaasut ja höyryt, joiden kiehumispiste on \(>65\) °C.
B (Harmaa): Epäorgaaniset kaasut ja höyryt (esim. kloori).
E (Keltainen): Happamat kaasut (esim. rikkidioksidi).
K (Vihreä): Ammoniakki ja sen orgaaniset johdannaiset.
AX (Ruskea): Orgaaniset kaasut ja höyryt, joiden kiehumispiste on \(\le 65\) °C.

Suodattimen tehokkuus ilmaistaan numeroilla 1 (pieni kapasiteetti), 2 (keskitason kapasiteetti) ja 3 (suuri kapasiteetti). Esimerkiksi merkintä A2B2P3 suojaa keskitasoisesti orgaanisilta ja epäorgaanisilta kaasuilta sekä erittäin tehokkaasti hiukkasilta.

Moottoroidut puhallinlaitteet (EN 12941)

Puhallinsuojaimet jaetaan tehokkuusluokkiin laitteen sisäänpäin suuntautuvan vuodon perusteella:

TH1: Sisäänvuoto enintään 10 %.
TH2: Sisäänvuoto enintään 2 %.
TH3: Sisäänvuoto enintään 0,2 % (korkein suojaustaso).

On huomioitavaa, että minkä tahansa standardin mukaisen suojaimen suurin riskitekijä on sen epätiiviys kasvoilla. Suojaimen tyypistä riippumatta sen on aina istuttava täysin tiiviisti.